Kategoriat
Työelämä

Ei siitä kannata välittää

Mika ja Jenna ovat seurustelleet pari kuukautta. He eivät ole harrastaneet seksiä, mutta ovat suudelleet ja halailleet. Mika on alkanut painostaa Jennaa seksiin. Jos Jenna ei suostu, niin Mika jättää hänet. Miten Jennan kannattaa toimia?

Kuulostaako tutulta? Itse olin teininä juurikin tässä tilanteessa: olin seurustellut muutaman kuukauden, ja poikaystäväni painosti harrastamaan seksiä. Sehän on ihan normaalia – parisuhteessa kuuluu harrastaa seksiä. Se ei kuitenkaan tuntunut luonnolliselta, ja lopulta poikaystäväni jätti minut.

Jälkikäteen ajateltuna tämä oli tietenkin se paras vaihtoehto, mutta ei se siltä silloin tuntunut. Olinko jotenkin epänormaali, kun en halunnut harrastaa seksiä? Olisiko minun sittenkin pitänyt suostua, jotta olisimme voineet jatkaa suhdetta?

Tilanne saattaa aikuisesta kuulostaa absurdilta, mutta monelle nuorelle tämä on arkipäivää. Mikan ja Jennan esimerkki on Rikosuhripäivityksen nuorille suunnatulta sivulta, jossa nuori voi testata, tunnistaako hän seksuaalirikoksen.

Teinitytön epävarmuuksista kasvettiin ilman suurempia traumoja, ja täysi-ikäisenä lähdin kavereiden kanssa yökerhoon juhlimaan. Siellä kourittiin peppuja yön pimeinä tunteina tanssilattian tungoksen suojassa. Kun asiasta ilmoitettiin järjestyksenvalvojalle, oli vastaus: ”Sehän on nyt vain Antero tuollainen. Ei siitä kannata välittää”.

Ei siitä kannata välittää.

Olimme 20-vuotiaita, ja ystäväni raiskattiin. Häneltä kysyttiin, haluaako hän todella pilata oman ja toisen maineen tekemällä rikosilmoituksen, raiskaajahan oli yhteinen tuttu. Eikö siitäkään olisi pitänyt välittää?

Ystäväni välitti. Hän teki rikosilmoituksen, ja poika sai tuomion.

Sain muutaman vuoden lisää ikää ja päätin lähteä Intiaan vaihtoon. Siellä miehet seurasivat puistossa, kun kävin lenkillä, koputtivat yöllä humaltuneena ovea seksin toiveessa ja kourivat vaivihkaa tungoksessa. Mutta nehän ovat ne intialaiset miehet vaan semmoisia, eihän siitä kannata välittää.

Kuinka monesti olenkaan miettinyt, että olisinpa mies. Elämä olisi helpompaa. Voisin kouria naisia baarissa ja painostaa harrastamaan seksiä ilman että kukaan välittää. Saisin parempaa palkkaa ja urakehitykseni olisi nopeampi. Keskittyisin keskioluen juontiin ja vähät välittäisin lasten kasvatuksesta tai siivoamisesta.

Yleistinkö? Ei siitä kannata välittää.

Poliisin tilastojen mukaan raiskauksia on alkuvuonna ilmoitettu 23 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Poliisi arvioi kasvun johtuvan erityisesti siitä, että seksuaalirikoksista uskalletaan ilmoittaa aiempaa useammin.

Seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen ahdistelu ja raiskaus ovat rikoksia. Niitä tehdään miehiä, naisia, tyttöjä ja poikia kohtaan. Tilastot kertovat, että olemme menossa oikeaan suuntaan, kun rohkeus puhua rikoksista on kasvanut.

Matka on kuitenkin vielä pitkä. On kyse sitten pyllyjen puristamisesta yökerhossa tai tuttavapiirin tytön raiskaus, aina pitää välittää.

Mutta hetkinen, miten Jennan kävi? Jenna heivasi Mikan ja tajusikin olevansa biseksuaali. Hän seurustelee nykyään onnellisesti Annan kanssa. Anna on herrasmies, joka ei painosta Jennaa yhtään mihinkään. Heillä on kuukauden päästä häät. Mikaa ei ole kutsuttu.

Teksti julkaistiin 29.8.2017 Pohjalaisessa.

Tekijä Cecilia

“How vain it is to sit down to write when you have not stood up to live.”
― Henry David Thoreau

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s